Lappiin tullaan pitkän matkan takaa kokemaan taianomaista yötyöntä yötä. Mökillämme on mukava istua ja tarkkailla, kuinka aurinko ensin iltamyöhään porottaa puiden takaa terassille, kunnes se muutamaksi tunniksi katoaa Yllästunturin taakse värjätäkseen taivaan hehkuvan punaiseksi. Hetken päästä aurinko taas pilkistää tunturin takaa uuden aamun alkamisen merkiksi.
Meillä valvotaan kokonaisia öitä huvikseen melko harvoin, sillä varhaiset herätykset hoitaa pikku-E. Kaikkien perheiden tavoin myös yöherätykset kuuluvat asiaan ("äitii, haulaa maitoaa!"). Herätyksen työläyttä lieventää kummasti se, jos voi samalla ihailla yöttömän yön taikaa, kuten tässä noin klo 1.30 otetussa kuvassa.
