Nyt ovat norjalaiset isät taas olleet kekseliäitä! Perheemme kasvoi joulun alla yhdellä ja tämän myötä kahden lapsen hiihtokärryllemme tulee joka päivä huikeasti lisää painoa. (Pikkuvauva on toistaiseksi ollut kärryn "riippumatossa" vain kävellessä, mutta eiköhän tässä kevään mittaan pääsee ladullekin matkaan).
Toiveenamme tämän talven suhteen olisi, että Pikku-E alkaisi jo jonkin verran hiihtämään itse. Hiihtokärryssä on kuitenkin ollut sen verran mukavaa istua, että omat sukset ovat toistaiseksi jääneet kakkoseksi.
Ystävämme vinkkasi jokunen vuosi sitten norjalaisisän keksimästä kokoontaitettavasta hiihtokärrystä. Hankinta kuitenkin viivästyi, sillä aiemmalla kärryllä pärjäsimme niin hyvin. Nyt vihdoin posti toi meille kotiovelle pienen norjalaisen paketin. Kokoontaitettavuuden ja keveyden (n. 2 kg) lisäksi kärryn loistava ominaisuus on, että sen alle menee lapsen omat sukset. Eli kokoontaitettuna kärry kulkee kevyesti matkassa repussa, ja kun lapsen oma hiihtointo loppuu, saa lapsen sukset kiinnitettä kärryn alle ja lapsen vedettyä loppumatkan kotiin (kahvilaan).
Aluksi testasimme kärryä olohuoneen lattialla - hyvin sillä pystyi pehmoleluja vetämään. Myös nojatuolina toimi Pikku-E:n mukaan loistavasti. Ladulle kärry pääsi heti alkutalven pakkasten hellitettyä. Pikku-E hiihti ensin itse 500 metriä ja loput 800 metriä pääsi kärryn kyydillä Aurinkotuvalle, jossa perinteiseen tapaan nautittiin munkki-tripit.
Vedettävyydeltään kokoontaitettavassa kärryssä on hyvät ja huonot puolet - kärry on tosi kevyt kulkiessaan latu-urassa, mutta vetoköysi on narumainen ja ohjattavauus hieman haastavaa (eli kärryn sukset eivät aina ajaudu latu-uraan, vaan joutuu käsin oikaisemaan). Parasta kuitenkin on kärryn helppokäyttöisyys ja, että se kannustaa Pikku-E:tä myös hiihtämään itse sen mukaan mitä jaksaa.
Kevätpäiviä odotellessa!☀️
